Neuvolakuulumisia

Heippa! Nyt otin ja istuin aloilleni kirjoittaakseni teille neidin neuvolakuulumisia. Edellistä postausta kirjoitin kolme päivää, kun vauva aina heräsi kun aloin kirjoittaa. Ja taitaapa nytkin käydä samoin, sen verran heräilyn ääniä kuuluu. Mutta joka tapauksessa, nyt on luvassa niitä neuvolakuulumisia.

Me ollaan nyt tosiaan äitiysneuvolasta siirrytty lastenneuvolan puolelle ja tällä viikolla oli eka käynti, tytön ollessa reilu 3 viikkoinen. Äitiysneuvolasta on tehty myös kotikäynti, mutta kulku oli hyvin pitkälti sama kuin tälläkin kertaa.

Aivan ihana terveydenhoitaja tuli kotikäynnille ja aikalailla heti totesi tytön olevan kovin isänsä näköinen :D Mun mielestä tyttö on ihan vaan itsensä näköinen! Th totesi myös, että ompa tyttö pitkän näköinen.

Totta kai tyttö oli aivan unessa hoitajan tullessa, joten oli aika ikävä herätys, kun heti piti riisua kaikki pois punnitusta varten. Mua kauheasti jännitti tytön paino, olisiko liikaa tai liian vähän. Imettäessä kun on kauhean huono arvioida syödyn maidon määrää.

Mutta eipä mulla kyllä oo ongelmia maitomäärän kanssa ollut, haha! Tytön paino olikin hienosti noussut, 600grammaa kahdessa viikossa, painon ollen nyt 3650g. Ja uskokaa tai älkää, sen kyllä alkaa jo huomata! Tytön ollessa vielä puntarin päällä, tarkisti hoitaja navan ja kielen, kaikki kunnossa!

Punnituksen jälkeen juteltiin, hoitaja kysyi ollaanko jo aloitettu ulkoilu ja D-vitamiinit. Kyllä ollaan, mutta kerrottiin neuvolasta saatujen D-tippojen päiväyksen menneen kaksi kuukautta sitten. Hoitaja ihmetteli tätä ja lupasi toimittaa uudet tipat meille. Uudet saatiin ja oikein tuplapakkaus.

Juteltiin myös synnytyksestä, vauvan unirytmistä, josta saatiin kehuja, kun kerrottiin vauvan voivan nukkua öisin jopa kuusi tuntia yhteen menoon. Juteltiin myös imetysrytmistä sekä yleisesti kuulumisia. Lopuksi th kertoi tulevista lääkäri- ja neuvolakäynneistä sekä tulevista rokotuksista, imettäjän ruokavaliosta ja antoi nipun esitteitä.

Erityisesti tän äidin mieltä lämmitti, kun hoitaja kehui, kuinka tytöstä huomaa, että hänen kanssa ollaan ja toimitellaan paljon, kun tyttö seuraa uteliaasti kaikkia ääniä ja ihmisiä sekä on muutenkin kiinnostunut ympäristöstä. Ja hienosti jo nostelee päätä, vaikka tosi varovainen vielä pitääkin olla!

Nyt meillä on jo pian neljä viikkoinen tirpu ja musta tuntuu, että aika vaan lentää! Missä on meidän pikkuinen? :D Lopuksi kuvapari, jossa vasen kuva otettu synnärillä ja oikea tänään, 2 päivää vajaa 4 viikkoa myöhemmin.